Tätä toivoisin e-kirjalta

Nykyisiä e-kirjoja vaivaa todella pahasti se, että ne ovat ikävästi vain paperikirjojen PDF-versioita, joihin e-ominaisuus ei tuo pahimmillaan mitään lisää. Paitsi ehkä paremmat yliviivaus- ja muut merkitsemistekniikat. Paitsi silloin, kun tiedosto on suojattu eikä siihen voi tehdä merkintöjä. Ja nopeamman saatavuuden. Ainakin silloin, kun kirjastolla on riittävästi krediittejä kirjoja avata. Aika usein myös vaikeamman luettavuuden, jos koneelle pitää erikseen asentaa lukuohjelma. E-kirjojen (erityisesti oppikirjojen) potentiaalisena kuluttajana toivoisin löytäväni nykyisistä ja tulevista e-kirjoista aika monia ominaisuuksia.

1. Sanaston audiotallenteet

 

Tämä koskee pääasiassa vieraiden kielten oppikirjoja, mutta miksei myös helppolukuisiksi tarkoitettuja kakkoskielisiä kaunokirjoja. E-kirjoihin lisää antaisivat sanasanaiset audiotallenteet sekä oppikirjan teksteistä että "takasivujen" sanalistojen sanoista. Yhden klikkauksen päässä eikä erillisellä CD-levyllä, kiitos. Kindlen sanakirjaominaisuutta rakastan jo nyt.

2. Tekstinsisäinen hyperlinkkirakenne

 

Wikipedian hyperlinkkirakennetta muistuttava rakenne vähintään kirjan sisällä. Kielten oppikirjoissa esim hyperlinkki kirjan tekstikappaleesta suoraan sanastoon sekä tarpeellisiin kielioppiselityksiin. Paperisissa tietokirjoissahan tämä on jo vakiintunut rakenne ollut vuosisatoja, mutta e-kirjoissa toivoisin näiden "(ks. lisää sivu 134-138)"-tyyppisten lisäysten oheen suoraa linkkiä tarkoitetuille sivuille.

3. Toimivat linkit tekstin ulkopuolisiin verkkoaineistoihin

 

E-kirjoja luetaan kuitenkin usein nettiyhteydellä varustetulla laitteella, joten olisi ihan mukava, että e-kirjan sisältä lähtisi toimivia linkkejä lisäinformaatiota antavaan aineistoon tai esimerkiksi netistä löytyviin oppimispeleihin. Joskus joitain metatietolinkkejä on ainakin kirjastoissa lisätty kirjan tietueeseen, mutta ei itse kirjaan.

Koska minulla ei ole pääsyä moneenkaan maksulliseen e-kirja-aineistoon kirjastojen kokoelmien ulkopuolella, en tiedä ovatko nämä toiveeni jo yleisesti käytössä oppikirjoissa. Jos siis käytät e-kirjoja minua aktiivisemmin, kerro minulle e-kirjojen uusista tuulista ja innovaatioista, joita niihin on lisätty :)

Helmi-maaliskuun tapahtumat - pakko päästä

1. Vanhan Kirjan Talvi, 10.-11.2.2017 JKL

Jyväskylän kaupungin- ja yliopistokirjaston tiloissa järjestettävä lämminhenkinen vanhojen (ja uusien) kirjojen myyntitapahtuma, josta löytää aina aarteita. Erityisesti odotan tänä vuonna tapahtuman ohessa järjestettävää lasten- ja nuorten Olipa kerran... -kirjatapahtumaa, jossa puhujana on muun muassa Salla Simukka (*liitä tähän fanityttöilyä*). Tapahtuman tiedot ja ohjelman löydät täältä.

2. Digitaalisen tekemisen Instanssi, 3.-5.3.2017 JKL 

Tietokonetapahtuma Instanssi on melko pienen kokonsa (noin 100 konepaikkaa) ansiosta todella mukava ja rento tapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua vaikka kaikkiin paikallaolijoihin. Instanssista jää hyvä fiilis ja sieltä löytää motivaatiota kokeilla ihan uusiakin juttuja. Vaikka itse olen kiinnostuneempi tapahtuman taiteellisemmasta puolesta, kiehtoo minua se, miten vaikeista teknisistä aiheista Instanssin kävijät ja puhujat saavat usein kansankielisesti kiinnostavia. Lisätietoja tapahtumasta täällä.

3. Tampere Kuplii, 15.-19.3.2017 TRE

 

Minulle rakkain ja maantieteellisesti läheisin sarjakuvatapahtuma. Tämän vuoden kunniavieras Mauri Kunnas vetoaa minuun myös jostain syystä erikoisen paljon. Kupliissa on usein riittänyt yhden päivän visiitti, mutta tänä vuonna haaveilen kuitenkin myös Pelimuseo- ja kissakahvila-reissuja, joten Tampereellahan saattaa vierähtää koko viikonloppu. Lisätietoja Tampere Kupliista täällä.

4. Jyväskylän kirjamessut, 25.-26.3.2017 JKL

 

En ole ikinä päässyt Jyväskylän kirjamessuille, koska aina on ollut jotain menoa toisella puolella maata. Tänä vuonna kuitenkin päätin, ettei mikään estä minua menemästä tänne. Kirjamessujen ohessa myös sellaiset pienet messut kuin Viini- ja Ruokamessut, jotka saattavat minuakin ihan pikkuisen kiinnostella. Lisätietoja tapahtumasta täällä.

Onko toimenkuvasti mielestäsi enemmän ohjaaja vai kouluttaja? Perustele!

Olen päässyt opinnoissani siihen vaiheeseen, että vuosien kieltäytymisestä huolimatta olen päätynyt pohtimaan opettajuutta, ohjaajuutta ja kouluttajuutta. Ei muuta voi sanoa kuin että vautsi vau, enpä uskonut koskaan olevani tässä(kään) tilanteessa. 

Uusia tuulia juhlistaakseni tarjoilen teille tänään hieman vertailevan blogipostauksen kahdesta tyyliltään täysin erilaisesta, opintoihini liittyvästä kirjasta. Suosittelen molempia luettavaksi kaikille, joita työ ohjaus- tai koulutustyön parissa. Kirjoista ensimmäinen voi sopia myös ihan "perinteistä" asiakaspalvelutyötä tekevälle - varsinkin kirjastolaisille ja muille neuvontatyöläisille, jotka kohtaavat asiakkaita ongelmineen päivittäin kasvokkain, usein lyhyen ajan puitteissa.

Ohjaus- ja neuvontatyö - Aikaa, huomiota ja kunnioitusta
Onnismaa, Jussi 2007

Mitä? Esseemäinen johdatus ohjaajuuteen sekä siihen, kuinka ohjaajan "tulisi" kohdata ohjattavansa. Katsaus ammatin historiaan, roolin- ja asemanmuutoksiin yhteiskunnan kehityshistoriassa, etiikkaan ja käytänteisiin.


Pääsanoma: Ohjattava on oman elämänsä asiantuntija, joka osallistuu ohjauskeskustelussa aktiivisesti ratkaisujen löytämiseen. Ohjaajan tehtävänä on auttaa ohjattavaa tuottamaan omasta elämästään kertomuksia, purkamaan mahdollisesti omaan toimijuuteen liittyviä stigmoja, löytämään itselle sopivia ratkaisuja, tunnistaa ja märittää uudelleen omaan työhön liittyviä rajapintoja sekä ohjata ohjattavaa rakentamaan omaehtoista, itsenäistä toimijuutta. Ohjaajan asiantuntijuus "viisaan käytännön" muokkaamaa taidollista tunneälykkyyttä, ei niinkään kattavaa fakta- tai tietovarantoa.

Sopii: Henkilölle, joka haluaa tutustua ohjaajuuteen ja sen nykyfilosofiaa. Erityisesti opoille sekä henkilöille, jotka työskentelevät mm. ammatinvalintaan liittyvien tehtävien parissa.

Ei sovi: Henkilölle, joka etsii erityisen yksiselitteisiä ohjauksen keinoja tai tehtävätyyppejä, joilla hallita isoja ohjausryhmiä tai luokkia.

Lue erityisesti: Ensimmäinen luku: Ohjausvuorovaikutus.




Hyvä kouluttaja
Kupias, Päivi & Koski, Mia 2012

Mitä? Oppi- tai käsikirjamainen, yksityiskohtainen yleisesitys kouluttajuudesta, koulutuksen järjestämisestä ja siihen liittyvistä tekijöistä.

Pääsanoma: Kouluttaminen on opittavissa oleva taito. Koulutusta on mahdollista varioida monin eri keinoin niin materiaalin kuin paikan mukaan. Koulutuksen onnistumiseen vaikuttavat myös monet muut kuin suoranaisesti kouluttajasta itsestään riippuvat muuttujat.

Sopii: Henkilölle, joka kaipaa apua koulutuksen suunnitteluun. Paitsi sellaiselle, joka ei tee koulutusta päätoimisesti myös omaa aktiivista kouluttajaidentiteetin rakentamistyötä tekevälle, työssään runsaasti kouluttavalle.

Ei sovi: Henkilölle, joka haluaa pohtia erityisen tarkasti opettamiseen liittyvää filosofiaa tai ovat kiinnostuneita erilaisista oppimisen teorioista tai kaipaa yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi tunteiden vaikutuksesta oppimiseen.

Lue erityisesti: Seitsemäs luku: Menetelmät.

Elämä pelissä - Level Up Life

Hyvää tammikuuta! Eteneekö lupausten toteuttaminen? Etkö tiedä mistä aloittaa? Teetkö paljon, mutta mistään ei jää muistijälkiä? Haluatko saavuttaa tavoitteita?

Level Up Life on ilmainen mobiilipeli (toimii Androidilla ja iOSilla, mutta myös selaimella osoitteessa http://lvluplife.com/), jossa suoritetaan arkisia tehtäviä ja puuhia saaden kokemus- ja taitopisteitä. Tehtäviä on 12 eri elämän osa-alueelta – niin opiskeluun, taiteeseen kuin kotitöihin liittyviä. Taitotason kasvaessa tehtäviä avautuu koko ajan lisää, mutta niitä voi myös luoda itse. Omien tehtävien haastavuuden ja niistä saatavat pisteet pelaaja voi määritellä omaehtoisesti.

Oman pelin lisäksi voi liittyä yhteisöön seuraamalla ja kommentoimalla muiden palvelunkäyttäjien päivityksiä. Tilin voi tarvittaessa piilottaa tuntemattomilta.

Parasta: Auttaa huomaamaan pienten arkipuuhien merkityksellisyyden. Ulkoasu ihanan retro.

Sopii: Kaikille. Elämäntilanteesta riippuen hieman eri käyttötarkoituksiin; joko motivoimaan poistumaan asunnosta, syömään kasviksia tai olemaan luovasti aktiivinen.

The Writer - lehti kirjoittajilta kirjoittajille

Edellisen blogipistauksen teemasta inspiroiduin vinkkaamaan Suomessa hieman tuntemattomampaa, kaikille ja kaikenlaisille kirjoittajille suunnattua The Writer -lehteä. 

The Writer julkaisee käytännössä mitä tahansa, mikä liittyy jollakin tavalla kirjoittamiseen. Tekstintuoton vinkkejä, kirjoittajahaastatteluita, talous- ja verotusneuvoja työkseen kirjoittaville… Lehti ei ole genre- tai tekstityyppisidonnainen: mukaan mahtuu vinkkiä niin uutisteksteistä, kaunokirjallisuudesta kuin tieteellisestä tekstintuotosta. Sisällöstä saa hyvän kuvan kotisivuilta, joilta pääsee suunnistamaan vaikka esimerkiksi (amerikkalaisia) kirjoituskursseja tarjoavien ja tapahtumia järjestävien tahojen sivuille. 

E-lehteä pääsee Suomesta lukemaan niiden yleisten kirjastojen kautta, jotka ovat ostaneet oikeudet Zinio -lehtipalveluun. Se löytyy ainakin Uudenmaan, Keski-Suomen sekä joistain Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Ylä-Savon kirjastoista. Päivittyvä lista löytyy Kirjastot.fi -palvelusta. Toki kannattaa tarkastaa, josko oma kotikirjasto tilaisi lehden fyysistä kopiotakin.

Vahva lukusuositus.

Kirjoittajan linkkipankki

Nykyaika on kertakaikkisen kestämättömän hirveää kaikessa ristiriitaisuudessaan. Kaikki haluavat kirjoittaa kirjan (Naram, 5000 eKr.), mutta kukaan ei enää lue (Jobs, 2008 jKr). Tai no. Vaikka lukeminen ehkä vähän taas audiovisuaalisen aineiston saatavuuden suhdannevaihtelussa vähenee (tai ihan vain muuttuu), ei kirjoittamisen pakko tai palo ole ainakaan katoamassa mihinkään.

Kirjoitusoppaat ovat ilmeisesti asia, jotka eivät ole painotalojen säästöleikkureiden kouriin päätymässä tai siirtymässä nettiin. Painettuja kirjoitusoppaita on saatavana rajaton määrä. Oulun kaupunginkirjaston lista luovan kirjoittamisen oppaista on vain pintaraapaisu kaikista suomeksi ilmestyneistä kirjoitusoppaista. Jos lista ei avaa näiden sisältöä tarpeeksi, muun muassa Sinisen linnan kirjasto -blogista löytää todella mielenkiintoisia arvosteluita kirjoitusoppaista tunnisteilla #kirjoitusoppaat ja #kirjoittaminen.

Mutta noin muuten: missä ovat suomenkieliset kirjoittamisvinkit suomenkielisestä internetistä?

Yllätyin, kuinka vaikeaa niitä on löytää.
Toinen yllätys oli, kuinka paljon asia jäi minua häiritsemään.

Se häiritsi niin paljon, että päätin tarttua härkää sarvista ja käänsin nettiä ympäri. Tässä postauksessa on lista löydöistäni. Yritin valita vain niitä tahoja, jotka puhuvat kirjoittamisesta nimenomaan tekstintuotollisena toimintona, tekniikkana tai harjoitettavissa olevana taitona. Mukaan pääsi kuitenkin myös muutamia teoksen julkaisemiseen ja yleiseen asenteeseen viittaavia linkkejä, sillä niistähän voi aina olla jollekin hyötyä.

Vinkkejä kirjoittajille (Ohjeita uusavuttomille)

Luova kirjoittaminen:
Kiinnostaako dekkarin kirjoittaminen? Vältä nämä kymmenen virhettä
Kirjoittaja.fi - Blogi kirjoittamisesta - vinkkejä, neuvoja ja ideoita kirjoittamiseen
Kirjoittajan kellarissa
Kirjoittajaohjaajan tukipaketti (Hakalahti & Tuominen)

Kirjoittaminen - opas luovan kirjoittamisen taitoon
Kirjoittamisesta (Haaveena kirjailijan ura)
Kirjoituskurssi (Kielikeskus, Jyväskylän yliopisto)
Luova kirjoittaminen (Luovuus - opas luovuuteen ja itseilmaisuun) 
Luovan kirjoittamisen metodit ja vaikuttavuus - voiko kirjailijaksi tulemista opettaa? (Piirtola-Kahila, Marikki 2010)
Luovan kirjoittamisen Vanha koira -harjoitus (Sanarkia) 
Miten hyvä tarina rakentuu
Novelliharjoituksia (Novelli palaa!)
Kurt Vonnegutin 8 vinkkiä hyvän tarinan kirjoittamiseen
Vinkkejä kirjailijaksi haluavalle (HS)

Tieteellinen/akateeminen kirjoittaminen:
Arkisen asiakirjoittamisen opas
Gradutakuu
Johdanto tieteelliseen kirjoittamiseen (Forsell, Marco 2010)
Kielijelppi
Kirjallinen viestintä (Savonlinnan opettajankoulutuslaitos)
Kirjoittajan ABC-kortti
Kirjoittajan apu (JAMK)
Kokonaisvaltainen kirjoittaminen
Opas matemaattisen tekstin kirjoittamiseen (Nurmi, Pesonen & Ruskeepää)
TEPA - Sanastokeskus TSK:n termipankki
Tieteen termipankki

Työelämän tekstit:
Työhakemusmalli (työhakemuksen rakenne)

Verkkotekstit:
Hyviä ohjeita kirjoittamiseen ja sosiaaliseen mediaan
Verkkokirjoittamisen pikaopas
Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys

Kirjoittajatyypeistä:
KirjoittajanKellarissa: Kirjoittajatyypit - millainen sinä olet?
Kirjoittajan apu: Millainen kirjoittaja olet? (JAMK)

Kirjoituskielistä:
Haluatko kirjoittaa englanniksi? (Hallava, Anna 2015)
Tee se helpoksi: asiaa selkokielestä


Kirjoittamisen ongelmista:
Tunteva käsikirjoittaja : ratkaisumalleja tunneperäisiin kirjoitusongelmiin (Unhola, Juulia 2010)

Julkaisutoiminta:
E-kirjan ABC: Kaikki mitä sinun pitää tietää e-kirjoista ja niiden kirjoittamisesta (Mattila, Pekka)
 
Ohjeita aloittavalle tietokirjailijalle (Kortesuo, Katleena)

Näin vältät yleisimmät virheet lähettäessäsi käsikirjoituksesi kustantamoon (Kirjailijan elämää)

Katsaus kirjailijan talouteen: kuinka paljon kirjailija tienaa? (Kirjailijan elämää)

Muutamia linkkejä englanniksi:
Daily Writing Tips
Caro Clarke - Writing advice
Limyaael's rants

Lisäksi:

Jos kokonaisia, maksuttomia kirjoituskursseja haluaa eikä pelkää vierailla kielillä opiskelua, kannattaa tutustua maailman MOOC-tarjontaan (MOOC = Massive Open Online Course eli eri koulutustahojen netissä tarjoamia maksuttomia, usein korkeakoulutasoisia kursseja, joille kuka tahansa voi osallistua). Hakusanat writing ja creative writing toimivat varsin hyvin silloin, kun palvelu ei syystä tai toisesta hidastele tavattomasti. Unohtaa ei kannata myöskään Pinterestiä, jossa samat hakusanat tuottavat massoittain hakutuloksia. Samalla tavalla inspiraatiota ja ohjausta kannattaa tietysti etsiä TED:istä, josta löytyy varsin mielenkiintoisia puheenvuoroja kirjoittamisesta.

Tämän katsauksen tärkein kysymys on tietenkin miksi? Miksi verkossa ei ole luovan kirjoittamisen vinkkejä suomeksi? Miksi kirjoittamista pitää ylipäätään opettaa? Liian yksityiskohtaiset ohjeethan rajoittavat luovuutta, joka on luovan kirjoittamisen yllättävä päävoima. Eikä ole pitkä aika siitäkään, kun jossain kolumnissa irvailtiin, etteivät maailmankirjallisuuden klassikot kuten Dostojevskin tuotanto noudattele millään tavalla kirjoitusoppaiden ihanteita "hyvästä" - niin millään asteikolla. Liiallinen oppaisiin paneutuminen tasapäistää ja liukuhihnatuotannollistaa kirjallisuutta, mutta silti kirjoittajakurssit kautta Suomenniemen täyttyvät aina vaan. Tilausta vertaisarvioinnille ja kommentaarille on, mutta ehkä myös kirjoittajan itseopiskeluvinkkejä ja lämmittelyharjoituksia internetin ihmemaahan kaivattaisiin.

PS. Unohdinko listalta jotain? Kommentoi!

Wokamon - hippusen hauskempaa kävelyä

Kun joka tuutista tulee tarinaa Pokémon GO:sta, minä ajattelin jutella teille vähän Wokamonista.

Nimi: Wokamon
Kehittäjä: Noodum
Sopivuus: Android ja iOS
Synkroinointimahdollisuus sovelluksiin: Google Fit, FitBit, Mi Band, Ledongli

Wokamon screenshot

Wokamon on kävelyyn kannustava askelmittaripeli. Tai oikeammin ”uniikki askelmittari fitness peli”, kuten pelin omilla sivuilla sanotaan. Se on värikäs, mukava käyttää ja interaktioltaan ihan hauskakin. Valuuttana pelissä toimivat timantit ja topaasit, joita saa pääasiassa ruutua hakkaamalla: ominaisuus, joka antaa pelaajalle tekemistä päivän tyhjiin hetkiin. Pelissä voi hankkia pelihahmoja, jotka kasvavat ja kehittyvät pelaajan ottamien askelten määrän mukaan. Hahmot ovat varsin söpöjä, pelkistettyjä palleroita, joita saa sekä ilmaiseksi että pelivaluutalla. Niille voi ostaa tavaraa ja jopa uusia maailmoja timanteilla kehitettäväksi. 

Kivasta ulkoasustaan ja hauskasta ideastaan huolimatta Wokamon ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin se voisi olla. Pelin suurin ongelma on, että siinä riittää pelattavaa noin kuukaudeksi. Vähemmäksikin aikaa, jos on nopeasti kyllästyvää sorttia. Itse olen tahkonnut sitä nyt noin vuoden, mutta lähinnä siksi, että olen lukioikäisestä asti ollut koukussa askelmittareihin. Pelinä se ei minua enää paljon kiehdo.

Wokamon screenshot

Suurimpia ongelmia pelissä ovat liikkumismotivaatiota lisäävien pelielementtien puute. Peli ei juuri motivoi liikkumaan yhtään sen enempää kuin ilman peliäkään liikkuisi – ellei nyt sitten ole superkiinnostunut saamaan hahmolle muutaman peruslevelin enemmän (uskokaa minua, moni pelaaja tuskin on). 10 000 askeleen päivätavoitteen saavuttaminen ei tuo juuri mitään pelillistä hyötyä, vaikka maallikonkin olisi helppo keksiä monia tapoja palkita tavoitteeseen yltämisestä. Hahmokehityskään ei jaksa kauaa kiinnostaa, kun tajuaa, etteivät hahmot oikeastaan muutu, vaikka niitä kehittäisi kuinka. Joka sadannella kehitysasteella ne ainoastaan kasvavat kokoa – muita muutoksia saakin sitten etsiä suurennuslasin kanssa. Loppujen lopuksi pelissä tärkeimpiä ovat ruudunhakkauksella ja mainosvideoiden katsomisella (tai rahalla) ansaittavat timantit ja topaasit: kävely jää pahimmillaan vain kivaksi sivutoiminnaksi, jolla kasvatetaan timanttien arvoa. Peli myös syö uskomattoman paljon akkua eikä askelmittari ole sieltä tarkimmasta päästä, vaan peliä käyttääkseen lenkkivaatteiden taskuominaisuudet on tarkistettava huolella.

Wokamonin kohdalla harmittaa moni asia. Mahtavaa ideaa ei ole osattu hyödyntää täydellä potentiaalilla ja pelistä tuleekin varsin nopeasti pääasiassa hauskalla grafiikalla ja minimaalisella pelillisyydellä varustettu askelmittari. Arkikäyttöön se on ihan hauska, mutta akkusyöppöytensä vuoksi saa todella miettimään käyttörelevanssia. Suosittelen tätä kuitenkin ilomielin ihmiselle, joka haluaa perinteistä askelmittaria söpömmän vaihtoehdon mobiililaitteeseensa.