Kun joka tuutista tulee tarinaa Pokémon GO:sta, minä
ajattelin jutella teille vähän
Wokamonista.
Nimi: Wokamon
Kehittäjä: Noodum
Sopivuus: Android ja iOS
Synkroinointimahdollisuus sovelluksiin: Google Fit, FitBit, Mi Band, Ledongli
 |
| Wokamon screenshot |
|
Wokamon on kävelyyn kannustava askelmittaripeli. Tai
oikeammin ”uniikki askelmittari fitness peli”,
kuten pelin omilla sivuilla sanotaan. Se on värikäs, mukava käyttää ja
interaktioltaan ihan hauskakin. Valuuttana pelissä toimivat timantit ja topaasit,
joita saa pääasiassa ruutua hakkaamalla: ominaisuus, joka antaa pelaajalle tekemistä päivän
tyhjiin hetkiin. Pelissä voi hankkia pelihahmoja, jotka kasvavat
ja kehittyvät pelaajan ottamien askelten määrän mukaan. Hahmot ovat varsin
söpöjä, pelkistettyjä palleroita, joita saa sekä ilmaiseksi että
pelivaluutalla. Niille voi ostaa tavaraa ja jopa uusia maailmoja timanteilla kehitettäväksi.
Kivasta ulkoasustaan ja hauskasta ideastaan huolimatta Wokamon ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin se voisi olla. Pelin suurin ongelma on, että siinä riittää pelattavaa noin kuukaudeksi. Vähemmäksikin
aikaa, jos on nopeasti kyllästyvää sorttia. Itse olen tahkonnut sitä nyt noin
vuoden, mutta lähinnä siksi, että olen lukioikäisestä asti ollut koukussa askelmittareihin. Pelinä se ei minua enää paljon kiehdo.
 |
| Wokamon screenshot |
Suurimpia ongelmia pelissä ovat liikkumismotivaatiota
lisäävien pelielementtien puute. Peli ei juuri motivoi liikkumaan yhtään sen enempää
kuin ilman peliäkään liikkuisi – ellei nyt sitten ole superkiinnostunut saamaan
hahmolle muutaman peruslevelin enemmän (uskokaa minua, moni pelaaja tuskin on).
10 000 askeleen päivätavoitteen saavuttaminen ei tuo juuri mitään
pelillistä hyötyä, vaikka maallikonkin olisi helppo keksiä monia tapoja palkita
tavoitteeseen yltämisestä. Hahmokehityskään ei jaksa kauaa kiinnostaa, kun
tajuaa, etteivät hahmot oikeastaan muutu, vaikka niitä kehittäisi kuinka. Joka
sadannella kehitysasteella ne ainoastaan kasvavat kokoa – muita
muutoksia saakin sitten etsiä suurennuslasin kanssa. Loppujen lopuksi
pelissä tärkeimpiä ovat ruudunhakkauksella ja mainosvideoiden katsomisella (tai
rahalla) ansaittavat timantit ja topaasit: kävely jää pahimmillaan vain kivaksi sivutoiminnaksi,
jolla kasvatetaan timanttien arvoa. Peli myös syö uskomattoman paljon akkua eikä askelmittari ole sieltä tarkimmasta päästä, vaan peliä käyttääkseen lenkkivaatteiden taskuominaisuudet on tarkistettava huolella.
Wokamonin kohdalla harmittaa moni asia. Mahtavaa ideaa ei ole osattu hyödyntää täydellä potentiaalilla ja pelistä tuleekin varsin nopeasti pääasiassa hauskalla
grafiikalla ja minimaalisella pelillisyydellä varustettu askelmittari. Arkikäyttöön se on ihan hauska, mutta akkusyöppöytensä vuoksi saa todella miettimään käyttörelevanssia. Suosittelen tätä kuitenkin ilomielin ihmiselle, joka haluaa perinteistä askelmittaria söpömmän vaihtoehdon mobiililaitteeseensa.
