The Writer - lehti kirjoittajilta kirjoittajille

Edellisen blogipistauksen teemasta inspiroiduin vinkkaamaan Suomessa hieman tuntemattomampaa, kaikille ja kaikenlaisille kirjoittajille suunnattua The Writer -lehteä. 

The Writer julkaisee käytännössä mitä tahansa, mikä liittyy jollakin tavalla kirjoittamiseen. Tekstintuoton vinkkejä, kirjoittajahaastatteluita, talous- ja verotusneuvoja työkseen kirjoittaville… Lehti ei ole genre- tai tekstityyppisidonnainen: mukaan mahtuu vinkkiä niin uutisteksteistä, kaunokirjallisuudesta kuin tieteellisestä tekstintuotosta. Sisällöstä saa hyvän kuvan kotisivuilta, joilta pääsee suunnistamaan vaikka esimerkiksi (amerikkalaisia) kirjoituskursseja tarjoavien ja tapahtumia järjestävien tahojen sivuille. 

E-lehteä pääsee Suomesta lukemaan niiden yleisten kirjastojen kautta, jotka ovat ostaneet oikeudet Zinio -lehtipalveluun. Se löytyy ainakin Uudenmaan, Keski-Suomen sekä joistain Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Ylä-Savon kirjastoista. Päivittyvä lista löytyy Kirjastot.fi -palvelusta. Toki kannattaa tarkastaa, josko oma kotikirjasto tilaisi lehden fyysistä kopiotakin.

Vahva lukusuositus.

Kirjoittajan linkkipankki

Nykyaika on kertakaikkisen kestämättömän hirveää kaikessa ristiriitaisuudessaan. Kaikki haluavat kirjoittaa kirjan (Naram, 5000 eKr.), mutta kukaan ei enää lue (Jobs, 2008 jKr). Tai no. Vaikka lukeminen ehkä vähän taas audiovisuaalisen aineiston saatavuuden suhdannevaihtelussa vähenee (tai ihan vain muuttuu), ei kirjoittamisen pakko tai palo ole ainakaan katoamassa mihinkään.

Kirjoitusoppaat ovat ilmeisesti asia, jotka eivät ole painotalojen säästöleikkureiden kouriin päätymässä tai siirtymässä nettiin. Painettuja kirjoitusoppaita on saatavana rajaton määrä. Oulun kaupunginkirjaston lista luovan kirjoittamisen oppaista on vain pintaraapaisu kaikista suomeksi ilmestyneistä kirjoitusoppaista. Jos lista ei avaa näiden sisältöä tarpeeksi, muun muassa Sinisen linnan kirjasto -blogista löytää todella mielenkiintoisia arvosteluita kirjoitusoppaista tunnisteilla #kirjoitusoppaat ja #kirjoittaminen.

Mutta noin muuten: missä ovat suomenkieliset kirjoittamisvinkit suomenkielisestä internetistä?

Yllätyin, kuinka vaikeaa niitä on löytää.
Toinen yllätys oli, kuinka paljon asia jäi minua häiritsemään.

Se häiritsi niin paljon, että päätin tarttua härkää sarvista ja käänsin nettiä ympäri. Tässä postauksessa on lista löydöistäni. Yritin valita vain niitä tahoja, jotka puhuvat kirjoittamisesta nimenomaan tekstintuotollisena toimintona, tekniikkana tai harjoitettavissa olevana taitona. Mukaan pääsi kuitenkin myös muutamia teoksen julkaisemiseen ja yleiseen asenteeseen viittaavia linkkejä, sillä niistähän voi aina olla jollekin hyötyä.

Vinkkejä kirjoittajille (Ohjeita uusavuttomille)

Luova kirjoittaminen:
Kiinnostaako dekkarin kirjoittaminen? Vältä nämä kymmenen virhettä
Kirjoittaja.fi - Blogi kirjoittamisesta - vinkkejä, neuvoja ja ideoita kirjoittamiseen
Kirjoittajan kellarissa
Kirjoittajaohjaajan tukipaketti (Hakalahti & Tuominen)

Kirjoittaminen - opas luovan kirjoittamisen taitoon
Kirjoittamisesta (Haaveena kirjailijan ura)
Kirjoituskurssi (Kielikeskus, Jyväskylän yliopisto)
Luova kirjoittaminen (Luovuus - opas luovuuteen ja itseilmaisuun) 
Luovan kirjoittamisen metodit ja vaikuttavuus - voiko kirjailijaksi tulemista opettaa? (Piirtola-Kahila, Marikki 2010)
Luovan kirjoittamisen Vanha koira -harjoitus (Sanarkia) 
Miten hyvä tarina rakentuu
Novelliharjoituksia (Novelli palaa!)
Kurt Vonnegutin 8 vinkkiä hyvän tarinan kirjoittamiseen
Vinkkejä kirjailijaksi haluavalle (HS)

Tieteellinen/akateeminen kirjoittaminen:
Arkisen asiakirjoittamisen opas
Gradutakuu
Johdanto tieteelliseen kirjoittamiseen (Forsell, Marco 2010)
Kielijelppi
Kirjallinen viestintä (Savonlinnan opettajankoulutuslaitos)
Kirjoittajan ABC-kortti
Kirjoittajan apu (JAMK)
Kokonaisvaltainen kirjoittaminen
Opas matemaattisen tekstin kirjoittamiseen (Nurmi, Pesonen & Ruskeepää)
TEPA - Sanastokeskus TSK:n termipankki
Tieteen termipankki

Työelämän tekstit:
Työhakemusmalli (työhakemuksen rakenne)

Verkkotekstit:
Hyviä ohjeita kirjoittamiseen ja sosiaaliseen mediaan
Verkkokirjoittamisen pikaopas
Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys

Kirjoittajatyypeistä:
KirjoittajanKellarissa: Kirjoittajatyypit - millainen sinä olet?
Kirjoittajan apu: Millainen kirjoittaja olet? (JAMK)

Kirjoituskielistä:
Haluatko kirjoittaa englanniksi? (Hallava, Anna 2015)
Tee se helpoksi: asiaa selkokielestä


Kirjoittamisen ongelmista:
Tunteva käsikirjoittaja : ratkaisumalleja tunneperäisiin kirjoitusongelmiin (Unhola, Juulia 2010)

Julkaisutoiminta:
E-kirjan ABC: Kaikki mitä sinun pitää tietää e-kirjoista ja niiden kirjoittamisesta (Mattila, Pekka)
 
Ohjeita aloittavalle tietokirjailijalle (Kortesuo, Katleena)

Näin vältät yleisimmät virheet lähettäessäsi käsikirjoituksesi kustantamoon (Kirjailijan elämää)

Katsaus kirjailijan talouteen: kuinka paljon kirjailija tienaa? (Kirjailijan elämää)

Muutamia linkkejä englanniksi:
Daily Writing Tips
Caro Clarke - Writing advice
Limyaael's rants

Lisäksi:

Jos kokonaisia, maksuttomia kirjoituskursseja haluaa eikä pelkää vierailla kielillä opiskelua, kannattaa tutustua maailman MOOC-tarjontaan (MOOC = Massive Open Online Course eli eri koulutustahojen netissä tarjoamia maksuttomia, usein korkeakoulutasoisia kursseja, joille kuka tahansa voi osallistua). Hakusanat writing ja creative writing toimivat varsin hyvin silloin, kun palvelu ei syystä tai toisesta hidastele tavattomasti. Unohtaa ei kannata myöskään Pinterestiä, jossa samat hakusanat tuottavat massoittain hakutuloksia. Samalla tavalla inspiraatiota ja ohjausta kannattaa tietysti etsiä TED:istä, josta löytyy varsin mielenkiintoisia puheenvuoroja kirjoittamisesta.

Tämän katsauksen tärkein kysymys on tietenkin miksi? Miksi verkossa ei ole luovan kirjoittamisen vinkkejä suomeksi? Miksi kirjoittamista pitää ylipäätään opettaa? Liian yksityiskohtaiset ohjeethan rajoittavat luovuutta, joka on luovan kirjoittamisen yllättävä päävoima. Eikä ole pitkä aika siitäkään, kun jossain kolumnissa irvailtiin, etteivät maailmankirjallisuuden klassikot kuten Dostojevskin tuotanto noudattele millään tavalla kirjoitusoppaiden ihanteita "hyvästä" - niin millään asteikolla. Liiallinen oppaisiin paneutuminen tasapäistää ja liukuhihnatuotannollistaa kirjallisuutta, mutta silti kirjoittajakurssit kautta Suomenniemen täyttyvät aina vaan. Tilausta vertaisarvioinnille ja kommentaarille on, mutta ehkä myös kirjoittajan itseopiskeluvinkkejä ja lämmittelyharjoituksia internetin ihmemaahan kaivattaisiin.

PS. Unohdinko listalta jotain? Kommentoi!

Wokamon - hippusen hauskempaa kävelyä

Kun joka tuutista tulee tarinaa Pokémon GO:sta, minä ajattelin jutella teille vähän Wokamonista.

Nimi: Wokamon
Kehittäjä: Noodum
Sopivuus: Android ja iOS
Synkroinointimahdollisuus sovelluksiin: Google Fit, FitBit, Mi Band, Ledongli

Wokamon screenshot

Wokamon on kävelyyn kannustava askelmittaripeli. Tai oikeammin ”uniikki askelmittari fitness peli”, kuten pelin omilla sivuilla sanotaan. Se on värikäs, mukava käyttää ja interaktioltaan ihan hauskakin. Valuuttana pelissä toimivat timantit ja topaasit, joita saa pääasiassa ruutua hakkaamalla: ominaisuus, joka antaa pelaajalle tekemistä päivän tyhjiin hetkiin. Pelissä voi hankkia pelihahmoja, jotka kasvavat ja kehittyvät pelaajan ottamien askelten määrän mukaan. Hahmot ovat varsin söpöjä, pelkistettyjä palleroita, joita saa sekä ilmaiseksi että pelivaluutalla. Niille voi ostaa tavaraa ja jopa uusia maailmoja timanteilla kehitettäväksi. 

Kivasta ulkoasustaan ja hauskasta ideastaan huolimatta Wokamon ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin se voisi olla. Pelin suurin ongelma on, että siinä riittää pelattavaa noin kuukaudeksi. Vähemmäksikin aikaa, jos on nopeasti kyllästyvää sorttia. Itse olen tahkonnut sitä nyt noin vuoden, mutta lähinnä siksi, että olen lukioikäisestä asti ollut koukussa askelmittareihin. Pelinä se ei minua enää paljon kiehdo.

Wokamon screenshot

Suurimpia ongelmia pelissä ovat liikkumismotivaatiota lisäävien pelielementtien puute. Peli ei juuri motivoi liikkumaan yhtään sen enempää kuin ilman peliäkään liikkuisi – ellei nyt sitten ole superkiinnostunut saamaan hahmolle muutaman peruslevelin enemmän (uskokaa minua, moni pelaaja tuskin on). 10 000 askeleen päivätavoitteen saavuttaminen ei tuo juuri mitään pelillistä hyötyä, vaikka maallikonkin olisi helppo keksiä monia tapoja palkita tavoitteeseen yltämisestä. Hahmokehityskään ei jaksa kauaa kiinnostaa, kun tajuaa, etteivät hahmot oikeastaan muutu, vaikka niitä kehittäisi kuinka. Joka sadannella kehitysasteella ne ainoastaan kasvavat kokoa – muita muutoksia saakin sitten etsiä suurennuslasin kanssa. Loppujen lopuksi pelissä tärkeimpiä ovat ruudunhakkauksella ja mainosvideoiden katsomisella (tai rahalla) ansaittavat timantit ja topaasit: kävely jää pahimmillaan vain kivaksi sivutoiminnaksi, jolla kasvatetaan timanttien arvoa. Peli myös syö uskomattoman paljon akkua eikä askelmittari ole sieltä tarkimmasta päästä, vaan peliä käyttääkseen lenkkivaatteiden taskuominaisuudet on tarkistettava huolella.

Wokamonin kohdalla harmittaa moni asia. Mahtavaa ideaa ei ole osattu hyödyntää täydellä potentiaalilla ja pelistä tuleekin varsin nopeasti pääasiassa hauskalla grafiikalla ja minimaalisella pelillisyydellä varustettu askelmittari. Arkikäyttöön se on ihan hauska, mutta akkusyöppöytensä vuoksi saa todella miettimään käyttörelevanssia. Suosittelen tätä kuitenkin ilomielin ihmiselle, joka haluaa perinteistä askelmittaria söpömmän vaihtoehdon mobiililaitteeseensa.

Ahdistuksesta, peloista ja masennuksesta: Pienet ahdistukset ja suuret surut (Like, 2007)

Tässäpä kepeästi kirjoitettu, mutta tärkeää asiaa sisältävä, asiallinen tietokirja, jonka ahmaisee vauhdilla. Psykologin ja sarjakuvataiteilijan yhteinen hengentuotos, jossa käsitellään itseluottamusta, ahdistusta ja erilaisia pelkoja. Ei sisällä harjoitteita tai tehtäviä omista ahdistuksista eroon pääsemiseksi eikä näin ollen sovellu itsehoito-oppaaksi. Eikä muuten tuskastuttavaa lukijan puhuttelumuotoakaan. Keventää mukavasti vakavia aiheita antaen lukijalle mahdollisuuden peilata omaa käytöstä ja ajatuksia esitettyihin "taudinkuviin". Ei sisällä akateemisia lähdeviitteitä tai pitkiä teoriajaksoja. Sopii hyvin vaikka lukion psykologian oheislukemistoksi tai muuten vain aiheista kiinnostuneille. Varoitus ranskalaisesta huumorista (!).

Minulle itselleni uusia ilmiöitä tai käsitteitä olivat pääasiassa dystymia (depressiota lievempi masennus), resilienssi (kyky kestää vastoinkäymisiä) sekä hypokondria (oman terveydentilan ylenmääräinen tarkkailu ja huoli sairastumisesta). Jonkin verran olikin jo aikaa lukion psykologiantunneista.

Elämäntaitoa uusissa kansissa

Olipa kerran Nyyti ry ja Nyytillä kehujen arvoinen Elämäntaito-opas. Tulipa sitten muutos, modernisaatio, ja muutti Nyytin julkaisua. Julkaisu sai uuden nimen Ole oman elämäsi tähti. Ei enää tarvinnut ladata omalle koneelle, vaan sitä pystyi selailemaan netissä. Kankeasti.

Mikä muuttui? Nimi. Tehtävien sijainti. Taitto. Ja ennen kaikkea tekstin määrä ja sävy. Poissa ranskalaiset viivat, lyhyet virkkeet. Tilalla valtavat tekstiseinät, terveystiedon oppikirjaa muistuttava sävy. Ei hyvä. Vaivaa erityisesti lukua 2. Lukijana koen suurena menetyksenä. Uniikista tuotteesta on tehty ikävää massaa. Muissa luvuissa vaiva ei onneksi ole näin hallitseva.

Mutta tehtävistä. Uusi sijoittelu mainio. Ja uusiakin mukana - tietoisuusharjoituksiakin. Näistä iso ilo. Jännittäviltä vaikuttavat. Tutustu!

Opinnäytetöitä etsimässä - Case Theseus

Huhupuheiden mukaan yliopistoissa ei saa tarpeeksi infoa siitä, mistä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä kannattaisi etsiä. Niitä kun olisi hyvä selailla omaa kandia tai gradua, joskus myös ihan peruskurssien esseitäkin työstäessä. Koska tilanne harmittaa itseäni, päätin tehdä nopean esittelyn ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tietokannasta.

Kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja muut julkaisut löytyvät kätevästi yhdestä paikkaa. Theseus.fi:ssä julkaisua voi etsiä niin koulun, opintoalan, tekijän, julkaisuajan, nimekkeen kuin ihan perinteisen asiasanahaunkin kautta. Kaikki toiminta on maksutonta, ja julkaisun voi ladata pdf:nä myös omalle koneelle. Yliopistoillahan ei ihan vastaavaa systeemiä ole (ellei Melindaa lasketa), mikä yhtä jos toista kandin ja gradun tekijää on kiukuttanut. 

Theseuksen huono tuntemus yliopistopuolella (ja varmaan yleisestikin) on harmi, koska amkeissa tehdään todella mielenkiintoisia opinnäytetöitä monelta alalta - myös sellaisilta, joita yliopistoissa ei välttämättä edes tunnusteta. Joukossa on paljon yllättävänkin poikkitieteellistä tutkimusta, johon tutustumisesta hyötyisi niin kielitieteilijä, psykologi kuin sukupuolentutkijakin. Ilahduttavinta oppareissa on ehkä tekstilajillinen runsaus. On raporttia, opasta, katsausta, selvitystä sekä luovien alojen massiivisia, kuvitettuja liitepaketteja. Paljon vaikeaselkoisiakin akateemisia tekstejä kuluttavalle ne ovat myös mukavan väläpalaisaa luettavaa.

Amkeissa tehdyn tutkimuksen huonosta näkyvyydestä on puhuttu mediassakin jonkin verran. Oppareita lukiessa kannattaa tietysti muistaa, että kyse on usein kirjoittajan ensimmäisestä (ja usein ainoasta) tutkimuksesta, joten vaikka opparit usein vastaavat sivumäärältään yliopiston gradua, saattaa tieteellinen arvo olla ehkä joissain tapauksissa enemmän kandidaatintutkielman luokkaa. Opparit ovat kuitenkin usein käytännönläheisiä, osa helpostikin omaan elämään siirrettäviä ja usein ihastuttavan kiinni ajassaan. Niiden esitteleminen esimerkiksi yleisen kirjaston tiedonhankintakoulutuksissa ei välttämättä olisi huono idea sekään.

Yleiseksi inspiraatioksi ja kannustimeksi tutustua Theseukseen voisin tähän loppuun esitellä listan itseäni eniten kiinnostaneista oppareista. Niitä riittäisi vaikka useammankin blogipostauksen verran. Toivottavasti joku edes niiden kautta Theseukseen käy tutustumassa!

Badwal 2010: Nykytekijänoikeudet luovuuden esteenä

Heiska 2014: Japanin kirjastot - mielikuvat vastaan todellisuus

Kuivalainen 2014: Printtipaitamallisto - Sukupuolen moninaisuus

Malmström 2015: E-kirjamarkkinat Suomessa : Omakustanteisen e-kirjan julkaiseminen

Paananen 2012: "On vain käytettävä omaa järkeä ja lähdekritiikkiä" : science fiction -harrastajien tiedonhankinta

Pietilä 2013: Fanifiktio ja nuortenkirjastotyö: Onnistunut parisuhde? : Fanifiktioharrastajien huomiointi nuortenkirjastotyössä

Pölönen & Vuorio 2006: Rentoutuskurssi

Tikkanen 2009: Tällaisena kuin olen : Suomalaisten tyttöjen identiteettien muutokset tyttötyön haasteena

Vattulainen 2014: ”Ihan turha soittaa kellekään viranomaisille” – SUOMALAISTEN MIESTEN KOKEMUKSIA PARISUHDEVÄKIVALLASTA JA AVUN HAKEMISESTA