Tätä toivoisin e-kirjalta

Nykyisiä e-kirjoja vaivaa todella pahasti se, että ne ovat ikävästi vain paperikirjojen PDF-versioita, joihin e-ominaisuus ei tuo pahimmillaan mitään lisää. Paitsi ehkä paremmat yliviivaus- ja muut merkitsemistekniikat. Paitsi silloin, kun tiedosto on suojattu eikä siihen voi tehdä merkintöjä. Ja nopeamman saatavuuden. Ainakin silloin, kun kirjastolla on riittävästi krediittejä kirjoja avata. Aika usein myös vaikeamman luettavuuden, jos koneelle pitää erikseen asentaa lukuohjelma. E-kirjojen (erityisesti oppikirjojen) potentiaalisena kuluttajana toivoisin löytäväni nykyisistä ja tulevista e-kirjoista aika monia ominaisuuksia.

1. Sanaston audiotallenteet

 

Tämä koskee pääasiassa vieraiden kielten oppikirjoja, mutta miksei myös helppolukuisiksi tarkoitettuja kakkoskielisiä kaunokirjoja. E-kirjoihin lisää antaisivat sanasanaiset audiotallenteet sekä oppikirjan teksteistä että "takasivujen" sanalistojen sanoista. Yhden klikkauksen päässä eikä erillisellä CD-levyllä, kiitos. Kindlen sanakirjaominaisuutta rakastan jo nyt.

2. Tekstinsisäinen hyperlinkkirakenne

 

Wikipedian hyperlinkkirakennetta muistuttava rakenne vähintään kirjan sisällä. Kielten oppikirjoissa esim hyperlinkki kirjan tekstikappaleesta suoraan sanastoon sekä tarpeellisiin kielioppiselityksiin. Paperisissa tietokirjoissahan tämä on jo vakiintunut rakenne ollut vuosisatoja, mutta e-kirjoissa toivoisin näiden "(ks. lisää sivu 134-138)"-tyyppisten lisäysten oheen suoraa linkkiä tarkoitetuille sivuille.

3. Toimivat linkit tekstin ulkopuolisiin verkkoaineistoihin

 

E-kirjoja luetaan kuitenkin usein nettiyhteydellä varustetulla laitteella, joten olisi ihan mukava, että e-kirjan sisältä lähtisi toimivia linkkejä lisäinformaatiota antavaan aineistoon tai esimerkiksi netistä löytyviin oppimispeleihin. Joskus joitain metatietolinkkejä on ainakin kirjastoissa lisätty kirjan tietueeseen, mutta ei itse kirjaan.

Koska minulla ei ole pääsyä moneenkaan maksulliseen e-kirja-aineistoon kirjastojen kokoelmien ulkopuolella, en tiedä ovatko nämä toiveeni jo yleisesti käytössä oppikirjoissa. Jos siis käytät e-kirjoja minua aktiivisemmin, kerro minulle e-kirjojen uusista tuulista ja innovaatioista, joita niihin on lisätty :)

Helmi-maaliskuun tapahtumat - pakko päästä

1. Vanhan Kirjan Talvi, 10.-11.2.2017 JKL

Jyväskylän kaupungin- ja yliopistokirjaston tiloissa järjestettävä lämminhenkinen vanhojen (ja uusien) kirjojen myyntitapahtuma, josta löytää aina aarteita. Erityisesti odotan tänä vuonna tapahtuman ohessa järjestettävää lasten- ja nuorten Olipa kerran... -kirjatapahtumaa, jossa puhujana on muun muassa Salla Simukka (*liitä tähän fanityttöilyä*). Tapahtuman tiedot ja ohjelman löydät täältä.

2. Digitaalisen tekemisen Instanssi, 3.-5.3.2017 JKL 

Tietokonetapahtuma Instanssi on melko pienen kokonsa (noin 100 konepaikkaa) ansiosta todella mukava ja rento tapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua vaikka kaikkiin paikallaolijoihin. Instanssista jää hyvä fiilis ja sieltä löytää motivaatiota kokeilla ihan uusiakin juttuja. Vaikka itse olen kiinnostuneempi tapahtuman taiteellisemmasta puolesta, kiehtoo minua se, miten vaikeista teknisistä aiheista Instanssin kävijät ja puhujat saavat usein kansankielisesti kiinnostavia. Lisätietoja tapahtumasta täällä.

3. Tampere Kuplii, 15.-19.3.2017 TRE

 

Minulle rakkain ja maantieteellisesti läheisin sarjakuvatapahtuma. Tämän vuoden kunniavieras Mauri Kunnas vetoaa minuun myös jostain syystä erikoisen paljon. Kupliissa on usein riittänyt yhden päivän visiitti, mutta tänä vuonna haaveilen kuitenkin myös Pelimuseo- ja kissakahvila-reissuja, joten Tampereellahan saattaa vierähtää koko viikonloppu. Lisätietoja Tampere Kupliista täällä.

4. Jyväskylän kirjamessut, 25.-26.3.2017 JKL

 

En ole ikinä päässyt Jyväskylän kirjamessuille, koska aina on ollut jotain menoa toisella puolella maata. Tänä vuonna kuitenkin päätin, ettei mikään estä minua menemästä tänne. Kirjamessujen ohessa myös sellaiset pienet messut kuin Viini- ja Ruokamessut, jotka saattavat minuakin ihan pikkuisen kiinnostella. Lisätietoja tapahtumasta täällä.

Onko toimenkuvasti mielestäsi enemmän ohjaaja vai kouluttaja? Perustele!

Olen päässyt opinnoissani siihen vaiheeseen, että vuosien kieltäytymisestä huolimatta olen päätynyt pohtimaan opettajuutta, ohjaajuutta ja kouluttajuutta. Ei muuta voi sanoa kuin että vautsi vau, enpä uskonut koskaan olevani tässä(kään) tilanteessa. 

Uusia tuulia juhlistaakseni tarjoilen teille tänään hieman vertailevan blogipostauksen kahdesta tyyliltään täysin erilaisesta, opintoihini liittyvästä kirjasta. Suosittelen molempia luettavaksi kaikille, joita työ ohjaus- tai koulutustyön parissa. Kirjoista ensimmäinen voi sopia myös ihan "perinteistä" asiakaspalvelutyötä tekevälle - varsinkin kirjastolaisille ja muille neuvontatyöläisille, jotka kohtaavat asiakkaita ongelmineen päivittäin kasvokkain, usein lyhyen ajan puitteissa.

Ohjaus- ja neuvontatyö - Aikaa, huomiota ja kunnioitusta
Onnismaa, Jussi 2007

Mitä? Esseemäinen johdatus ohjaajuuteen sekä siihen, kuinka ohjaajan "tulisi" kohdata ohjattavansa. Katsaus ammatin historiaan, roolin- ja asemanmuutoksiin yhteiskunnan kehityshistoriassa, etiikkaan ja käytänteisiin.


Pääsanoma: Ohjattava on oman elämänsä asiantuntija, joka osallistuu ohjauskeskustelussa aktiivisesti ratkaisujen löytämiseen. Ohjaajan tehtävänä on auttaa ohjattavaa tuottamaan omasta elämästään kertomuksia, purkamaan mahdollisesti omaan toimijuuteen liittyviä stigmoja, löytämään itselle sopivia ratkaisuja, tunnistaa ja märittää uudelleen omaan työhön liittyviä rajapintoja sekä ohjata ohjattavaa rakentamaan omaehtoista, itsenäistä toimijuutta. Ohjaajan asiantuntijuus "viisaan käytännön" muokkaamaa taidollista tunneälykkyyttä, ei niinkään kattavaa fakta- tai tietovarantoa.

Sopii: Henkilölle, joka haluaa tutustua ohjaajuuteen ja sen nykyfilosofiaa. Erityisesti opoille sekä henkilöille, jotka työskentelevät mm. ammatinvalintaan liittyvien tehtävien parissa.

Ei sovi: Henkilölle, joka etsii erityisen yksiselitteisiä ohjauksen keinoja tai tehtävätyyppejä, joilla hallita isoja ohjausryhmiä tai luokkia.

Lue erityisesti: Ensimmäinen luku: Ohjausvuorovaikutus.




Hyvä kouluttaja
Kupias, Päivi & Koski, Mia 2012

Mitä? Oppi- tai käsikirjamainen, yksityiskohtainen yleisesitys kouluttajuudesta, koulutuksen järjestämisestä ja siihen liittyvistä tekijöistä.

Pääsanoma: Kouluttaminen on opittavissa oleva taito. Koulutusta on mahdollista varioida monin eri keinoin niin materiaalin kuin paikan mukaan. Koulutuksen onnistumiseen vaikuttavat myös monet muut kuin suoranaisesti kouluttajasta itsestään riippuvat muuttujat.

Sopii: Henkilölle, joka kaipaa apua koulutuksen suunnitteluun. Paitsi sellaiselle, joka ei tee koulutusta päätoimisesti myös omaa aktiivista kouluttajaidentiteetin rakentamistyötä tekevälle, työssään runsaasti kouluttavalle.

Ei sovi: Henkilölle, joka haluaa pohtia erityisen tarkasti opettamiseen liittyvää filosofiaa tai ovat kiinnostuneita erilaisista oppimisen teorioista tai kaipaa yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi tunteiden vaikutuksesta oppimiseen.

Lue erityisesti: Seitsemäs luku: Menetelmät.