Aikaa kaksi viikkoa

Yksi suosikkielämänohjeistani on "Tee joka päivä jotain uutta.". Koska olen peruspessimisti luonteeltani, tulevaisuuden stressaaminen ja vanhojen asioiden vatvominen ovat asioita, joista ei ihan niin vain päästetä irti muutamaa päivää pidemmiksi ajanjaksoiksi. Kaikki hetkessä elämisen ohjeet ovat minulle siis täysin hyödyttömiä - saan niistä vain huonon omantunnon. Mutta neuvossa tehdä "jotain uutta" jokaikisenä elämänsä päivänä on jotain uskomattoman siistiä.

Eräs neuvon hienouksista on sen plastisuus, venyvyys, muokkautuvuus sekä ihanteellinen saivartelun mahdollisuus, jonka se tarjoaa. Ensiksikin, miten määritellään "jokin uusi"? Pitääkö mennä kategoriaan "super extreme" ja ryhtyä hyppimään silloilta, tekemään benji-hyppyjä, harrastamaan syvänmerensukellusta, tutustumaan kymmeneen uuteen ihmiseen viikossa, kirjoittamaan vuosituhannen syvällisintä romaania vai riittääkö, että katselee elämää ihan pikkaisen vaihtoehtoisemmin silmin ja alkaa valita toisin kuin yleensä?

Kun venytetään ja vanutetaan, saadaan ihan pieniinkin arkijuttuihin ihan uutta sävyä: "Voi kyllähän minä olen kirjastossa käynyt satoja kertoja - en vain ole ennen mennyt sinne tätä reittiä!" tai "No totta kai ruokaa laitan melkein joka päivä, mutta enpä ole kertaakaan laittanut punajuuriaurajuustopataa!". Saivartelu on ihmismielen huikeimpia lahjoja. Miten muuten kuin saivartelemalla muka saa puuduttavat kouluhommatkin tuntumaan ihan uusilta jutuilta? "Onhan sitä elämänsä aikana kirjoittanut satoja esseitä - mutta tästä aiheesta en koskaan!".

Tein sunnuntaina päätöksen elää kaksi seuraavaa viikkoa siten, että teen jokaisena päivänä jotakin uutta. Pistin parille ihanalle ihmiselle viestiä aiheesta ja kyselin, mitä kannattaisi tehdä.Sain vastaukseksi, että minun pitäisi mm. ostaa jäätelö ja lahjoittaa se jollekulle tuntemattomalle, kehua vastaantulijan kenkiä, alkaa jutella mukavia puhelinmyyjälle, puolustella perussuomalaisten näkemyksiä, kiivetä katolle punkkua mukanani, ryhtyä Punaisen ristin vapaaehtoistyöntekijäksi, ostaa (halpa) vaatekappale, jota inhoan ja toivoa, että alan pitää siitä, katsoa Game of Thronesin kaksi ensimmäistä tuotantokautta, leipoa, tehdä kynttilöitä, koota kirja, tehdä kynttilänjalka, istuttaa kukkia, perustaa yrttipuutarha tai kasvimaa, lähteä kävelylle ilman päämäärää, hakea tosi tv-sarjaan, tehdä ja syödä jotain uutta ruokaa. Vähän on tämän listan toteuttaminen jäänyt, mutta kaikkea muuta on kyllä tullut tehtyä. Mitä tuo "kaikki muu" sitten sisältää, selvinnee puolentoista viikon kuluttua~

Lainelautailua lainauksilla

Kun laiskottaa niin laiskottaakin monella elämän osa-alueella. Pari pidempää blogitekstiä on tulilla, mutta tekstintuotto näin keväällä tökkii. Ajattelin siis jakaa pitkästä aikaa lainauksia, joita olen ottanut talteen lukemistani kirjoista (tällaisia postauksia ilmestyi vanhan blogin puolella ainakin yksi). Viimeisen puolivuotiskauden aikana lainausten ylöskirjoittaminen on hälyttävästi kyllä vähentynyt - ei ole tullut kirjoiteltua muistiinpanoja samaan tapaan kuin ennen, vaikka varsinkin omaan omistukseen hommatut kirjat on kyllä taiteltu koirankorville.

Merkillistä, mutta totta on, että äkkiä on kerrottu tarinat hyvistä asioista ja hauskoista päivistä eikä niissä ole paljon kuulemista, kun taas kaikesta siitä mikä on hankalaa, pelottavaa tai suorastaan surullista tulee hyvä tarina, tai jos ei muuta niin ainakin pitkä.

-          J. R. R. Tolkien: Hobitti eli sinne ja takaisin

Etsiminen on verraton keino löytää (sanoi Thorin nuorille kääpiöille). Aina sitä yleensä jotakin löytää kun hakee, mutta harvemmin sitä mikä oli mielessä.

-         J. R. R. Tolkien: Hobitti eli sinne ja takaisin

Jos useammat meistä pitäisivät suuremmassa arvossa ruokaa ja huvia ja laulua kuin kulta-aarteita, olisi maailma hauskempi paikka.

-          J.R.R. Tolkien: Hobitti eli sinne ja takaisin

Sitä vartenhan lapset ovat, etteivät vanhemmat ikävystyisi.

-          Ivan Turgenev: Tarpeettoman ihmisen päiväkirja

Täällä ihmiset kiekaisevat lauseidensa loput kuin olisivat alati vuoristoradassa, yhtenään ohikulkijat vakuuttelevat keskustelukumppaneilleen and then I was like sooo exited. Jos he käyttävät kaikki superlatiivinsa pitkäveteiseen perjantaihin, mitä he tekevät sitten, kun jotain todella poikkeuslaatuista tapahtuu?
- Riikka Pulkkinen: Vieras

Lähteä pois, kauas… Ja kun ihmistä viedään eteenpäin, on kaikki mikä taakse jää korjaamatonta, lopullista, ja se mitä lähestyy ei ole vielä esittänyt vaatimuksiaan. Ihminen on matkustavainen, lyhyen hetken ajan hän on vapaa.

-          Tove Jansson: Nukkekaappi (Lokomotiivi)

…ja mummu sanoo, että säälii kaikkia turisteja, ne ovat niin hulluja ja juoksevat sellaisen perässä mitä yhtä hyvin voisivat löytää kotoakin.

-          Tove Jansson: Nukkekaappi (Kertomus Hilosta, Havaijilta)

Niitä, jotka eivät pilkanneet muita, oli aikuisten maailmassa totisesti harvassa, ja heillä oli nuorten seurassa luonnostaan auktoriteettia. Heidät kaikki olisi pitänyt pakottaa opettajiksi.

-          J.K. Rowling: Paikka vapaana

Hän sanoi aina, että talo ilman kirjoja on kuin huone ilman ikkunoita.

-          Mohammed Umar: Amina

 ”En tiedä haluanko laihtua. Lihavana olen vapaa. Olen vapaa matkustamaan yksin mihin haluan eikä kukaan ahdistele minua. Minulla voi olla miespuolisia ystäviä eikä suhteeseen liity mitään seksuaalista tai mustasukkaisia tyttöystäviä ja vaimoja. Koska olen lihava, voin tehdä mitä haluan.”

-          Anna Johansson: Norsu nailoneissa

Kun olisi kaatunut ja kuollut edes ensi keväänä, kerta kuolla piti, valoisana aikana, silloinhan sitä olisi osannut paremmin surrakin, ei näin syksypuoleen jaksa enää surua kantaa, se on jo liikaa.

-          Paavo Rintala: Pojat

Lukijat, joita kiinnostaa Sormusten herran suhde 1900-luvun historiaan, saavat sormusvarjoista ajattelemisen aihetta. Niissä voi nähdä ääri-ideologisen ihmisen muotokuvan, ihmisen, joka on niin samaistunut aatteeseensa, että hylkää oman minänsä. On ideologia sitten poliittinen tai uskonnollinen, tällaisen intoilijan kanssa keskusteleva tuntee tapaavansa abstraktion, ei ihmistä.

-          Esko Miettinen: Velhot, örkit, sankarit - johdatus fantasian maailmaan