Desucon 2013

Vuoden brändätyin animetapahtuma eli Desucon on vihdoin takana. Itselläni tämä vuoden suurin, koko Twitterin sekaisin laittanut kulttuuritapahtuma kutistui tänä vuonna serkun rippijuhlien vuoksi vain perjantai-iltaan ja lauantaipäivään. Kivaa oli silti! Tiivistetysti conin voisi ilmaista näin:


Disneyprinsessabingo. En tiedä, oliko coniin suunnitelmallisesti projektiluontoisesti kasattu ryhmäcosplayta Disneyn prinsessahahmoista, mutta sain itse melkein koko bingorivin täyteen. Puuttumaan jäivät ikävästi Jasmin, Ariel, Belle ja Tiana, mutta muuten paikalla oli koko prinsessakatras. Sovittiin, että muista kuin Disneyn prinsessoista olisi saanut lisäpisteitä, mutta en tiedä näkikö kukaan Anastasiaa tai Odettea... Minä en.

Amira, miksi niin ihana?

Eurocosplay. Haluaisin tähän vain teinisti itkeä tämän vuoden Eurocosplay-karsinnan voittajasta,
että "Amira, Amira, Amira - miksi niin jumalainen?! Yhyhyy.", mutta yritän pitää pokkani sen aikaa, että ehdin tiivistää kisan toteamukseen: "Ihan uskomattoman kovatasoisia pukuja, mutta läheskään kaikki esitykset ei oikein vakuuttavasti pysyneet loppuun asti kasassa.". Ja nyt menen itkemään, koska tämän vuoden (kuvassa näkyvä) voittaja oli vaan yksinkertaisesti jumalainen. Ihana nähdä, kun joku cossaa suosikkihahmoa hengästyttävän upeasti.

Sopu sijaa antaa. Majoituspaikan tarjosi tänä vuonna kaveri ja pieneen kerrostalokolmioon meitä ahtautuikin sitten seitsemän henkeä (neljä vierasta ja kolme kalustoon kuuluvaa). Sibeliustalollakin oli yllättävän ahdasta ja liikkuminen paikoin varsin tukalaa, vaikka porukkaa koko ajan ulkona palloilikin.

Uskomattomat urheilusuoritukset (mitä olisi con ilman näitä?). Lauantaina minulle jäi tasan kolme minuuttia aikaa juosta Lahden rautatieaseman parkkipaikalta asematunnelin kautta illan viimeiseen junaan. Korkokengissä. Heitettyäni kengillä vesilintua puolivälissä matkaa ehdin kuin ehdinkin! Aika tiukille meni taas, mutta mitäs pienistä - niin kauan kuin vain junaan ehtii, kaikki on hyvin. Istumaan päästyä nauratti jo, miten meneekin nykyään aina näin tiukille.

Copic-tussit. Opin uutta Copic-tusseista: maaliseinästä niiden aiheuttamat tahrat saa parhaiten irti hiuslakalla. Tapettipinnasta en mene takuuseen, mutta lienee empiirisen tutkimuksen nimissä joskus kokeilemisen arvoista. 

Outo ilmasto. Käsite desusää ei oikein lauantain säätä kuvannut: aurinko helotti koko päivän liki

kirkkaalta taivaalta. Mitä nyt taivaanrantaan vanhaan tapaan tummia pilviä jossain vaiheessa kerääntyi.

Namin ääninäyttelijä Akemi Okamura. Tietääkseni ensimmäinen kerta Desuhistoriassani, kun osallistuin ihan tietoisesti kunniavierasohjelmaan. Okamura oli huisin söpö ja puhelias. Tulkkia kävi vähän sääliksi - paneeli oli aika pitkä ja loppuvaiheessa huomasi, että tulkkaaminen alkoi väsyttää.

2 uutta animea. Kovatasoinen (ja varsin kovaääninen - ilmeisesti istuttiin vähän huonossa kulmassa äänentoiston suhteen) amv-kisa tarjosi yllättäen peräti kaksi (ellei kolmekin) animea, jotka voisin jossain vaiheessa katsoa~

0 ostosta. Tänä vuonna ei Desusta tarttunut mukaan yhtikäs mitään, mikä on aika surullista.

1 uusi ruokakoju. Vihdoin joku lahtelainen ruokayrittäjä oli tullut järkiinsä ja parkkeerannut halpaa kana- ja kasviswokkia myyvän kojunsa ihan Sibeliustalon nurkalle. Suorastaan haltioissani olin tästä halvasta ja hyvästä ravitsemusvaihtoehdosta.

3 kadonnutta. Oli paljon tuttuja, rakkaita ihmisiä, hirmusti moikattavia ja juttuseuraa joka kulmassa, mutta nyt puuttui kolme (tai no, oikeastaan tälleen tarkemmin ajateltuna neljä) sellaista ihmistä, jotka on ihan jokaisessa conissa aina. Hämmentävän hiljaista.