Projektiraportti

Ja näin alkaa olla kaksiviikkoinen, "virallinen" kesälomani takana päin. Tästä lähtien kaikki vapaapäivät ovat etupäässä taukoja työnteon lomassa: tosin niistä tauoista näyttää tulevan ilahduttavan pitkiä mikäli työvuorolistaan on uskominen. Ennätän ehkä tehdäkin jotain.

Edellisessä merkinnässä mainitsemani, kaksiviikkoinen "Tee joka päivä jotain uutta"-projektini oli ihan kohtalainen menestys. Projekti alkoi mukavasti heti maanantaina saadulla tappoflunssalla. Ei se nyt hirveästi menoa estänyt, jarrutti vain, kun flunssalääkkeet vei voimat ja välillä ääntäkään ei meinannut kurkusta lähteä. Talviturkki tuli flunssasta huolimatta heitettyä ja uimaan olen ennättänyt jo neljästi.

Mitään erityisen repäisevää (kuten benji-hyppyä tai kerrostalon katolle kiipeämistä) en ennättänyt kaksiviikkoisen aikana tehdä ja joissain uutuus-jutuista löytyy ehkä vähän saivarteleva jälkimaku. Mutta siitä olen ylpeä, että yksikään päivä ei tässä kaksiviikkoisessa ollut pilkulleen toisensa kaltainen! Joka päivään mahtui myös ilahduttavan paljon moninaisia ihmiskontakteja. Todella paljon tuli tehtyä vanhoja juttuja uusien ihmisten kanssa - vähemmän uusia juttuja vanhojen ihmisten kanssa tai uusia juttuja uusien ihmisten kanssa.

Viimeisten kahden viikon aikana olen:

Vieraillut erinäisissä uusissa paikoissa. Ei-niin-jännien paikkojen kategoriaan kuulunevat erinäiset vaatekaupat ("ai täh? onks täällä tällainenkin?"), kahvilat (pitkään "haluan käydä tuolla - mistä ihmeestä saan seuraa sinne?"-listalla olleet), kirpputorit sekä mutkan takana sijaitseva supermarket, johon en sen läheisyydestä huolimatta ollut aiemmin nokkaani pistänyt. Lisäksi nähtyä tuli ennennäkemätön kaverin kämppä. Ja kaksi ihan uutta uimarantaakin ennätin testata!

Käväissyt virtuaalitodellisuudessa. Sain kokeilla Oculus Rift-"laseja". Siis suljetuilta snorklauslaseilta näyttäviä laseja, jotka päässä ihan kirjaimellisesti sukeltaa virtuaalimaailmaan - katsoopa lasit päässä mihin suuntaan tahansa, kaikkialla näkyy pelkkää pikselitodellisuutta. Kun kokonaisuuteen lisätään reaalitodellisuudesta kantautuvat äänet kokonaan blokkaavat kuulokkeet, vaikutelma siitä, että todella elää sisällä tässä virtuaalitodellisuudessa, on valmis. Ja se on ihan huisin siistiä.

Mennyt baariin ilman meikkiä. En väittäisi kärsiväni mistään "yhyy, en taatusti mee ulos ilman meikkiä!"-kompleksista, mutta ei silti ole koskaan ennen tätä tullut mentyä ilman meikkiä baariin. Alkuun hätäännyin pinnallisuuttani, mutta nyt olen enemmän sitä mieltä, etten vain tätä ennen ollut saanut tilaisuutta baariutua ilman meikkiä, muutenhan olisin sen toki jo tehnyt.

Leikkinyt turistia. Turistin leikkimisessä nyt ei sinällään ole mitään uutta - paikka vaan oli ennenkokematon. Vierailtiin Hämeenlinna-visiitilläni nimittäin kauniissa Hämeen linnassa. Näin meidän kesken voisin sanoa, että seikkailuympäristönä Olavin linna vie kyllä voiton tästä miltei yltiöturvalliseksi rekonstruoidusta hämäläislinnasta, mutta kivaa oli silti linnassa ihan ajan kanssa kierrellä~ Kameran akku vain ikävä kyllä simahti kriittisesti juuri Hämeenlinnaan päästyäni, joten kuvamateriaalia ei reissusta ole.

Lukenut ja syönyt. Okei, nyt mennään sen kuuluisan saivartelun puolelle, mutten voi vastustaa kiusausta! Lukaisin kaksiviikkoisen aikana Kazuo Ishiguron Ole luonani aina sekä Margaret Atwoodin Oryx ja Crake:n. Ruokalistalla ovat käväisseet erilaiset kakut, uutuusjugurtit ja jännät leivänpäällisyhdistelmät. 

Että tällaista pientä ja sievää. Voisin jatkaa projektia vaikka koko kesän, mutta jotenkin tuntuu, että kesätyöt aiheuttavat jonkin verran rutinoitumista ja toistoa päiviini. Tämä oli kuitenkin oikein kiva kokeilu - asiat saivat ihan uudenlaisia merkityksiä ja ehkä taas vähän aikaa katselen maailmaa vähän eri näkövinkkelistä.